Eloa vanhassa hirsitalossa maalla, talon ja pihan laittoa sekä lapsiperheen jokapäiväistä elämää

perjantai 23. syyskuuta 2016

Mä olen niin helppo!

Mut on kyllä niin helppo puhua ympäri melkein mihin tahansa...
Käytiin viime viikonloppuna ystäväni luona kyläilemässä ja olihan meillä ollut tästä jo aiemmin puhetta, mutta ei NIIN tosissaan...
Mukaan kyläreissulta lähti tällainen suloisuus!



Isännälle ei hiiskuttu mitään ennen kuin oltiin poikien kanssa kotona. Se oli yllätys isille ja todellinen yllätys olikin!





Ihana luppakorva, me ollaan ihan myytyjä!
Joo joo, ulkopupu. Sisälle tuodaan monesti päivässä, yöt on kanojen kanssa. Se ottaa kyllä ilon irti sisällä olemisesta, heti koivet suorana pitkin pituuttaan retkottaa.
Hän on siis belgianjätti- ranskanluppamix. Isohko kaveri tulossa, on nyt vasta vajaa 5kk. Ja poikapuoleinen.
Kissat katsoo häntä vähän kieroon paitsi pienin ei juuri välitä. Ja pupu tunkee itsensä väkisin kissan nenän eteen, siitäkös riemu repeää...
Pojat kutsuu Luppakorvaksi, annoin isännälle kylläkin vaativan tehtävän keksiä hälle kiva nimi...
On se niin... ihana. :)

tiistai 20. syyskuuta 2016

Syysjuttuja

Omput on olleet työn alla nyt niin kauan kuin niitä on ollut, ja niitä piisaa edelleen. Hilloa ja mehua niistä olen tehnyt. Tuntuu vaan, että hupenevat sitä mukaa kun niitä tekee...





Sienimetsässäkin olen jopa kerran käynyt. Jäi tosta hiukan pakkaseenkin, mutta kun ovat niin hyviä just paistettuina!



Kokeilin ekan kerran laittaa marja-aroniaa joukkoon eikä siitä sen hullumpaa tullut...











Ja syksy jatkuu... jopa miellyttävän lämpimänä. Yöpakkaset ovat tosin jo tulleet, mutta pökköä pesään niin jo taas tarkenee! :)

maanantai 19. syyskuuta 2016

5- vuotias

Meillä juhlittiin 5- vuotiasta Onnia pari viikkoa sitten.
Sankarin lahjatoiveena oli "pelkkiä pikkulegoja" ja niitä myös sateli.
Kummien ja mummien kesken juhlittiin ja jokaisella oli lego- pakettia mukanaan.


Herkkuaamupalalla syötiin vanukasta ja keksejä.

Äiti ja isi lahjoi lentsikalla...




Kakku on tällä kertaa isännän käsialaa! Meinas että kyllä kuka vaan nyt yhden kakun tekee...
Ja hieno siitä tulikin! Saa tehdä jatkossakin. ;)
Täytteenä Onnin toiveiden mukaan "pelkkää suklaata"... ja hiukan mansikkahilloa.



 Paita ja peppu. Edes kuvaa ei saa koskaan pelkästään toisesta <3

Siinä sitä näpertelemistä. Huomasin itsekkin, että noitahan on tosi kiva koota, varsinkin kun ne ohjeet on tehty 5- vuotiaita varten...
Nyt ootellaan joulua, jos se pukki tois vielä lisää...

Aika rientää, ensi vuonna täytyy tuon pienen pojan jo lähteä esikouluunkin. Toki Onni haluaisi olla siellä jo, mutta äitille varmaan kova paikka...